.

7/25/2014

Länttiliina synttäripöydässä.
Muutama ilta sitten löysin kodinhoitohuoneesta pari navetan vintiltä pelastettua pitsireunaista lakanaa. Tuleva koululainen vietti 7-vuotisjuhliaan, eikä hirviö-teemaa toivoneelle poitsulle voinut tietenkään hempukkaa kukkaliinaa pöytään rykäistä, oli keksittävä jotain muuta.

Eipähän siinä sitten, kun pitsilakanat tangon päälle roikkumaan, pensseli käteen ja räiskimään! Olipa muuten terapeuttista puuhaa. Oli otettava tiukka ote itteä niskasta, että sai lopetettua ajoissa, eikä koko valkoinen peittynyt ihan kokonaan mustaan.

Toiseen lakanaan maalattiin leveällä pensselillä ensin viivoja sinne, tänne ja tonne, jonka jälkeen räiskeitä päälle reilulla kädellä. Samaisella idealla siis, jolla maalattiin aiemmin tyttärelle kesäleninki. Kangas ommeltiin pussukoiksi, jotka saivat palvella tarjoiluastioina pöydässä, mutta saavat muuntautua koululaisen huoneen säilytysratkaisuiksi juhlien jälkeen. 

Lakanoita maalatessani katseli toveri vierestä, kunnes yhtäkkiä hyppäsi pois keltaisista shortseistaan, otti pensselin käteen, räiski pöksyihin ihan uuden elämän ja ripusti ne männyn oksalla kuivumaan! Tuli muuten hienot, ja ihan takuuvarmasti uniikit.
Heinäkuun helteisten öiden piinaama, uneton messulähettiläs tässä terve!

StyleRoomin ja Meidän Talo-lehden kutsumana pääsin tutustumaan Jyväskylän Asuntomessuihin messulähettilään roolissa. Tehtävänäni oli pähkäillä omat suosikkini viidestä eri teemasta: keittiö, lapsiperheen koti, kylpyhuone, talon pohjaratkaisu ja talon ulkoasu. 

Kuvissa yllä muutama otos kohteista, jotka valikoituivat suosikkilistalle. Tarkemmin noihin viiteen teemaan pääsee tutustumaan Meidän Talon-asuntomessusivuilla, josta löytyy myös toisten messulähettiläiden suosikit sekä muuta messuasiaa.

Pika-arvonta! Yhteistyössä StyleRoomin ja Meidän Talon kanssa arvotaan asuntomessuliput kahdelle! Osallistua voit jättämällä viestin tämän postauksen kommenttilaatikkoon tulevan viikonlopun aikana. Osallistumisaikaa on siis sunnuntain 27.7 iltaan saakka. Messuliput arvotaan ja voittaja julkistetaan seuraavana päivänä.

Onnea arvontaan!


Arvonta järjestetään yhteistyössä StyleRoomin ja Meidän Talon kanssa

7/22/2014

Kuvat: Ferm Living

Tänään on ilmassa lämmintä sellaiset maukkaat +28-astetta. On kesä ja heinäkuu ja kyllä vaan kelepaa! Lipsahdin silti sähköpostia selatessani Ferm Livingin kuvakansioihin ja melkoisen jouluisiin tunnelmiin. Tuo mainittu yritys kyllä onnistuu kerta toisensa perään luomaan yksinkertaista, ajan hermoilla olevaa, silti ajatonta, mutta hauskaa! Juuri sellaista, joka tähän marjattaan kolahtaa aika totaalisesti.

Aivan ehdottomiksi lempituotteiksi nousi samantien nuo täplikkäät, pilkulliset, räiskeiset, mitä nyt ovatkaan. Ja sitä paitsi tuli aika älyttömän varma tunne siitä, että meikämartan fiilistelyväri taitaa tässä taloudessa olla tulevana jouluna farkunsininen, havun vihreää unohtamatta. 

Nyt on kuitenkin lopetettava sen tosiasian väistely, että on ihan pakko lähteä terassia petsaamaan. Onneksi jouluun on kuitenkin vielä aikaa. Sitä ennen: Ollos kesä ainainen!

7/21/2014

Kesällä kerran
Kukkia pitäisi muistaa kastella ahkerammin, uhkaavat kuukahtaa käsiin helteessä. Nurmikon leikkaaminen käy hikijumpasta mäkisessä pihassa. Kuvien perusteella voisi äkkiseltään päätellä, että perheen jälkikasvu hoitaa nuo edellämainitut toimet ja aikuiset senkuin istuvat takamuksellaan korituolissa. Totuus on tietenkin toinen, kuten varmasti arvaattekin. Fakta kun kuitenkin vain on se, että aikuisen kukan kastelu tai nurmen leikkuu ei välttämättä näytä kovinkaan sympaattiselta. Siinä hikipurot solisee ja kauneus on todellakin katsojan silmässä.

Ruohonleikkuri on muuten kuvassa käytössä ja kolmannella sukupolvella! Kestävä vempele. Ei tartte turhia nykiä kun hyrähtää käyntiin suorastaan ajatuksen voimalla. Puolimetristä heinikkoakin pisti matalaksi valittamatta. Se oli silloin ennen vanhaan kun tuo masiina tehtiin. Silloin, kun kaikki oli paremmin tässä maailmassa. Hiihdettiin kouluun kesät talvet, eikä naristu turhista. Niin.

Ostin Kööpenhaminasta mustavalkoisen pannunalusen. Materiaaliltaan tuo kaveri on semmosta laatantapasta, en nyt tähän hätään keksi mitään virallista nimitystä. Astuimme kaupasta ulos, niin samassa laattakaveri pusseineen tippui maahan ja levisi kymmeneen osaan. Onneksi on erikeepperiä, eikä sitä kauempaa edes huomaa.

7/20/2014

Takkahuoneessa.
Silloin joskus taloon rakennettiin niin apukettiö, kuin takkahuonekin. Täytyy todeta, että järkevämminkin voisi neliöitä käyttää, sillä ainakin tässä talossa takkahuone on palvellut varsinaisessa käyttötarkoituksessaan tasan kerran. Viimeiset puolitoista vuotta se on toiminut ylimääräisen romun säilytyspaikkana ja ollut lattiasta kattoon asti täynnään erinäistä ryönää.

Tässä viikonlopun aikana on talon mies pistänyt tosissaan hihat heilumaan. Muu perhe on auttanut remontissa olemalla pois jaloista ja todettava on, että kyllä vaan näyttää remontti edistyvän pikaseen, kun aamusta iltaan makoo rannalla viinirypälerasia käden ulottuvilla ja maukas opus toisessa kourassa. Tai kiertelee rautakauppoja, fiilistelee ja antaa jälkikasvun valita omat suosikkiviherkasvinsa kotiin vietäviksi.

Takkahuone on siis pessyt pitkän tauon jälkeen kasvonsa. Ikkunalaseista rapattiin maalit siinä ohessa ja kylläpä kaverin katse kirkastuikin kummasti. Navetan pihapiiristä löytynyt iso pärekori osoitetietoineen istuu takkahuoneen ilmapiiriin ihan osimoilleen.

Tuo alakerrassa sijaitse huone on kenties talon vähiten käytössä ollut tila, mitä tähän perheeseen tulee. Aika turhanpäiväinenkin se on, kun takka nököttää talon viimeisessä nurkassa eikä varastoi lämpöä itseensä tippaakaan. Mutta näin kesähelteillä se on siitä mukava huone, että se on talon viilein paikka. Jos siis hikoilet kuin sika helteessä, niin laskeudu rappuset alakertaan ja kuivata hikikarpalosi takkahuoneessa. Loogista, mutta totta.

7/18/2014

Synttärimuistoja.
Muutama päivä sitten meillä juhlittiin siis nelivuotiasta. Kutsu juhliin oli suurpiirteinen ja avoimehko ja kyllä täytyy todeta, että paljon ystäviä saatiinkin mukaan juhlimaan! Mikä sen parempaa. Synttärisankari huokaili syvältä sydämestä pitkin päivää: "Nämä on ihan parhaat synttärit ikinä". Ja elämänsä ensimmäisistä ihan omista syntymäpäiväjuhlista kun oli kuitenkin kyse, niin huokaus piti myös takuuvarmasti paikkansa.

Maamonsa ei jaksanut alkaa prinsessakaakun vääntöön, toiveista huolimatta. Niinpä edellisenä yönä paistettiin kolme marenkirinkulaa, joiden väliin pursotettiin seuraavana päivänä kermaa. Komeus kruunattiin sitruunamelissan lehdillä, mansikoilla ja suklaalla. Helppoa mutta makoisaa! Kolmion malliset keksit paistettiin levyksi levitettynä uunissa ja pilkottiin, kun levy oli tarpeeksi jäähtynyt. Vuohenjuusto-mansikkasalaatti on ehdottomasti tämän kesän lemppari!

Synttärimuistoista parhaita on aikuisten mielestä ruoat ja lasten mielestä melkeinpä kaikki muu. Temppuilu isoilla kivillä, uusilla legoilla rakentelu, trampoliinilla kiljuminen hiki otsalla.

Nuo lapset ja niitten maamot <3